Viiniköynnös 'Cabernet Sauvignon' – varhainen

Cabernet Sauvignon on peräisin Ranskasta. Sitä viljellään kaikissa viinimaissa – Ranskassa, Yhdysvalloissa, Australiassa, Chilessä, Argentiinassa ym. Lehti – keskikokoinen, pyöreä, syvään liuskoittunut, 5–7-liuskainen, heikosti karvainen. Lehtilapa on maljamaisesti ylöspäin taipunut ja pinnaltaan verkkomaisesti ryppyinen. Keskiliuskan ääriviiva muodostaa terävän kulman. Ylemmät lovet ovat syviä tai erittäin syviä, suljettuja, munanmuotoisin aukoin ja teräväpohjaisia. Alemmat lovet ovat suljettuja, munanmuotoisin aukoin ja teräväpohjaisia, joskus avoimia ja lyyranmuotoisia. Ruotilovi on suljettu, munanmuotoisella aukolla ja teräväpohjainen. Hampaat ovat keskikokoisia, kolmiomaisia ja leveätyvisiä. Suonet ovat viininpunaisia vain alapuolelta ensimmäiseen haarautumaan asti. Lehtiruoti on keskipitkä, ohut ja paikoin vaaleanpunainen. Syysväri on punainen. Kukka – kaksineuvoinen. Terttu – pieni, lieriömäisen kartiomainen, puolitiivis. Tertun ranka on keskipitkä, keskipaksu, tyvestä puutunut ja sitkeä. Marja – pieni, pyöreä, sinimusta, runsas vahakerros. Kuori on paksu ja sitkeä. Malto on mehukas ja maultaan tasapainoinen. Marjan ruoti on lyhyt ja paksu, ja siinä on suuri litteä kiinnityskohta ja lyhyt harja. Cabernet Sauvignon on keskiaikainen viinirypälelajike. Rypäleet kypsyvät syyskuun alkupuoliskolla. Kasvu on voimakasta, hedelmällisyys korkea ja sato keskinkertainen. Se kehittyy hyvin rinteillä, kevyissä hiekkaisissa sekä humus- ja kalkkipitoisissa maissa. Se kestää suhteellisen hyvin kuivuutta, kylmää ja mätänemistä. Rypäleistä valmistetaan laadukkaita pöytäviinejä, joiden arvokkaat ominaisuudet kehittyvät kypsytyksessä. Cabernet Sauvignon on yksi arvostetuimmista punaisten pöytäviinien lajikkeista. Médocin pääasiallinen lajike Bordeaux’ssa, Ranskassa.