Viiniköynnös 'Chardonnay' – valkoinen viinirypäle, aikainen

Chardonnay on valkoinen viinirypälelajike, joka on peräisin Ranskan Burgundin ja Champagnen alueilta. Lajiketta viljellään myös Saksassa, Sveitsissä, Italiassa, Espanjassa, Portugalissa, Unkarissa, Romaniassa, Kreikassa, Sloveniassa, Moldovassa, Georgiassa, Englannissa, Intiassa, Yhdysvalloissa, Australiassa, Uudessa-Seelannissa, Chilessä, Argentiinassa, Uruguayssa, Etelä-Afrikassa ym. Lajikkeella on useita kloonimuunnoksia: joissakin mutaatioissa on myskinen sävy, ja niitä kutsutaan nimellä ”Chardonnay Musqué”, kun taas mutaatiossa ”Chardonnay Rosé” marjat ovat vaaleanpunaisia. Aikainen lajike: rypäleet kypsyvät elokuun lopussa (Suomessa yleensä muutamaa viikkoa myöhemmin). Sen kasvu on keskivahvaa, hedelmällisyys korkea ja sato keskinkertainen. Se viihtyy parhaiten syvässä, ravinteikkaassa kalkkimaassa rinteiden juurella. Se menestyy hyvin myös viileämmillä alueilla. Se kestää suhteellisen hyvin kylmää ja kuivuutta, mutta on herkkä mädälle. Terttu on pieni (90–95 g), lieriömäisen kartiomainen, joskus siivekäs, harva tai keskitiivis ja tiivis. Marjat ovat pieniä, pyöreitä ja kellanvihreitä, auringon puolelta kullanhohtoisia, ja niitä peittää vahakerros ja pienet ruskehtavat pisteet. Hedelmäliha on mehukasta ja maku harmoninen. Kuori on ohut ja sitkeä. Chardonnay on maailman suosituin valkoinen viinirypäle. Rypälemehun sokeripitoisuus on 18–22,9 g/100 ml ja happopitoisuus 8,2–11,6 g/l. Nimi liitetään joihinkin Ranskan arvostetuimmista Burgundin valkoviineistä (Chablis, Côte de Beaune ja Mâconnais) sekä samppanjaan. Chardonnaysta valmistetaan kuohuviinien pohjaviinejä ja laadukkaita valkoisia pöytäviinejä, jotka ovat keveitä, raikkaita, harmonisia ja hedelmäisiä. Tammitynnyrikypsytys antaa viinille vaniljan, savun ja tammen vivahteita. Lajiketta käytetään kuohuviinien laadun parantamiseen. Ranskan tunnetuimmat samppanjamerkit valmistetaan Chardonnayn ja Pinot Noirin sekoituksesta.