Viiniköynnös 'Sultanina' – siemenetön rypäle, keskiaikainen

Sultanina on valkoinen, keskiaikainen, siemenetön pöytärypäle, joka on peräisin Keski-Aasiasta ja Lähi-idästä. Sitä viljellään laajasti Iranissa, Irakissa, Afganistanissa, Syyriassa, Turkissa, Kreikassa, Yhdysvalloissa, Australiassa, Chilessä ja Kiinassa. Se tunnetaan myös nimillä valkoinen kishmish, Ak kishmish, Ag kishmish, keltainen kishmish ja Thompson Seedless (Yhdysvallat). Lajike ei kestä peronosporaa eikä härmää. Rypäleet kestävät harmaahometta suhteellisen hyvin. Köynnökset ovat herkkiä kylmälle ja kuivuudelle, ja ne ovat alttiita kukkien varisemiselle. Lämpimässä ilmastossa se kypsyy syyskuun loppupuoliskolla, Suomessa myöhemmin. Tertut ovat keskikokoisia, lieriömäisen kartiomaisia ja siivekkäitä, keskitiiviitä, ja ne painavat noin 180–230 g. Marjat ovat pieniä, soikeita ja kellanvihreitä tai meripihkankeltaisia. Kuori on ohut ja läpikuultava. Hedelmäliha on kiinteää ja maultaan miellyttävää. Tyypillinen pöytärypäle. Rypäleitä käytetään pääasiassa rusinoihin, tuoreena syötäväksi ja hillojen valmistukseen.